Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura

Tietoa saa välittää eteenpäin!

______________

Thanatoksen seuraavan numeron vastaavana päätoimittajana minulla on
ilo muistuttaa kaikkia lehden seuraavan numeron abstraktien
deadlinesta, ollen se 16.5.

Abstraktista tulee ilmetä tekstin aihe, käsittelytapa ja oleellinen
sisältö. Avainsanat on hyvä olla mukana; samoin ala, joka on tekstin
taustalla. Kirjoittajan on hyvä itse arvioida, onko kyseessä
tieteellinen artikkeli joka tarvitsee refereekäsittelyn, vai onko
kyseessä raportti, katsaus, kommenttipuheenvuoro tms. Kirja-arvioita,
seminaari- ja konferenssiraportteja ja muita otamme vastaan erittäin
mielellämme, samoin haastatteluja. Abstraktin toivottu pituus on 300
sanaa/yksi sivu.

Abstraktit osoitteeseen ilona.kemppainen(a)helsinki.fi.

Ilmoitamme hyväksymisestä 1.6. mennessä. Hyväksyttyjen tekstien
deadline on 1.8., artikkelien refereekierros alkaa 15.9., lausunnot
pyydämme heiltä 15.10. mennessä ja täysin valmis teksti menee
webmasterille 30.10.

Jos kävisi niin iloisesti, että hyvistä teksteistä on ylitarjontaa,
voidaan neuvotella niiden julkaisemisesta numerossa 1/2013. Varsinkin,
jos tämä aikataulu tuntuu tiukalta, on hyvä muistaa että Thanatos on
nimestään huolimatta elinvoimainen lehti

Erityisesti toivomme NNT-symposiumissa pidettyjen erinomaisten
esitelmien pohjalta kirjoitettuja juttuja. Samoin symposiumin
herättämiä ajatuksia voi kirjata ylös ja kehitellä edelleen.

yst.terv. Ilona

–
Ilona Kemppainen
VTT, tutkija
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, yhteiskuntahistoria
PL 54
00014 Helsingin yliopisto
09-191 249 45
ilona.kemppainen@helsinki.fi
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kemppain/

Maanantaina 6.6. seura järjesti mahdollisuuden tavata professori Douglas Davies vielä ennen tämän paluuta takaisin Englantiin. Professori Davies johtaa Durhamin yliopistossa Centre for Death and Life-Studies-tutkimuslaitosta ja hän vietti Suomessa viisi viikkoa Human Mortality-hankkeen kutsumana. Davies myös keynote-luennoitsijana Kuolema ja identiteetti -seminaarissamme. Tapaamisessa olikin muutamia kiinnostuneita, jolloin saimme pidettyä keskustelun varsin vapaamuotoisena kahvittelun ja suomalaisen pullan merkeissä. Pohdiskelimme muun muassa kuoleman ja kuolemantutkimuksen kuriositeettimaisuutta, seuran tulevaisuuden näkymiä, julkaisuja sekä mahdollisia yhteisiä tutkimusprojekteja Englannin ja Suomen välillä. Keskustelimme myös siitä, miten sana “life” on olennainen myös kuolemassa. Ihmisen elämä määrittää hänen osakseen saamia rituaaleja ja sitä, miten hänet muistetaan. Toisaalta kuolema määrittää elämää, ei vain kuolemansairaiden elämää vaan esimerkiksi surevien läheisten elämää.

Professori Davies kertoi muun muassa muutoksista englantilaisessa hautajaiskulttuurissa, joka on yhä enemmän siirtymässä ei-uskonnolliseen hautajaistapaan. Uskonnon merkitys yhteiskunnassa on vähentynyt – niin Suomessa kuin Englannissa – mutta erot maittemme välillä ovat myös yhteiskunnallisia, sillä Englannissa kirkko on ollut erotettuna valtiosta jo 1800-luvulta saakka eikä siten monopolisoi hautajaisia samaan tapaan kuin Suomessa. Tämä on johtanut muun muassa monipuolisempiin hautajaistapoihin, kun taas Suomessa asioista vielä keskustellaan. Papin puuttuminen suomalaisesta hautajaisesta on vielä oudoksuttava piirre, etenkin, jos vainaja kuului kirkkoon. Kirkkoon kuuluminenhan taas ei takaa uskonnollista vakaumusta.

Pohdiskelimme myös miten Suomen Luterilaisen kirkon jäsenten eroaminen vaikuttaa tulevaisuudessa suomalaisiin hautajaistapoihin. Yhä suurempi osa suomalaisista ei enää kuulu kirkkoon eikä siten oletettavasti tahdo – eikä saa – kirkollisia hautajaisia. Englannissa hautajaistoimistoissa osataan neuvoa jo ei-uskonnollisiin hautajaisiin sekä tarjota palveluita niihin liittyen. Suomessakin esimerkiksi Vapaa-ajattelijat tarjoavat ohjeistusta muunlaisiin hautajaisiin sekä elämän muihin siirtymäriitteihin.

Myös kuolemantutkimuksessa on havaittavissa kulttuurien välinen ero maittemme välillä. Suomalaisessa akateemisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että kuolemaa on jo tutkittu tarpeeksi. Mediassa toki nostetaan esille kuolemaan ja kuolemiseen liittyviä yksityiskohtia, etenkin vanhustenhoidossa, mutta nämä ovat enemmänkin kuriositeetteja ja sensaatiojulkisuutta. Kuten professori Davies sanoi “I’m more interested in the daily life, the ordinary instead the extraordinary”. Valitettavasti tämä ei tunnu olevan monen suomalaisen rahoittajan näkemys.

Onko maassamme siis nykypäivään saakka vallinnut suhteellisen yhtenäinen kuolemankulttuuri luonut mielikuvan, että asiaa on tutkittu jo riittävästi? Henkilökohtaisesti olen eri mieltä, sillä pelkästään monikulttuuristuva yhteiskuntamme tarjoaa haasteita tulevaisuuden kuoleman tutkimukselle, puhumattakaan teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja muutoksista.

Anna Haverinen
Sihteeri
Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura

Kiitos kaikille osallistujille upeasta Kuolema ja identiteetti -seminaarista viime viikolla! Toivottavasti mahdollisimman moni sai inspiraatiota, vinkkejä ja hyviä kontakteja omaan työhön ja tutkimukseen.

Seminaaripaperit ja -powerpointit on mahdollista julkaista täällä seuran kotisivuilla, joten halukkaat voivat ottaa yhteyttä anna.haverinen(a)utu.fi. Muutamat ovatkin jo ilmoittautuneet ja lataan esitykset sivuille mahdollisimman pian!

Edelleen kehotan myös lähettämään juttuideoita, tapahtumia, tutkimus- ja seminaariraportteja, esseitä, keskustelunavauksia.. Mihin vain oma kynä vaeltaakaan! Haluamme tarjota seuran kotisivuilla sekä painavaa asiaa että pohdiskelevampia keskustelunavauksia kuolemantutkimuksen kentästä. Seminaarin aikana käydyt keskustelut osoittavatkin runsaista mielipiteistä ja näkökulmista!

Lämpimät kiitokset vielä kaikille osallistujille!

Anna Haverinen
Sihteeri
Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura

_____
ps. Liity myös seuran jäseneksi tukemaan seuran toimintaa! Ohjeet täällä.

Huhtikuu lähenee loppuaan ja toukokuu on pian käsillä. Tämä tarkoittaa myös Kuolema ja identiteetti -seminaarimme lähestymistä. Seminaarissa siis tarkastellaan ihmistieteiden näkökulmasta identiteettiä ja sen suhdetta kuolemaan, kuolemiseen, kuolleisiin, kuoleviin ja sureviin sekä kuolemaan liittyviin henkisiin ja materiaalisiin arvoihin, rituaaleihin ja prosesseihin.

Monitieteisyyttä korostamalla olemme halunneet tarjota mahdollisuuden uusille raikkaille näkökulmille sekä tieteenalojen väliselle dialogille.

Seminaaripaperien abstraktit ovat nyt myös saatavilla ohjelman oheella:

Abstraktit ja aikataulu (Pdf, 235 KB)

Ohjelma (Pdf, 117 KB)

Paperit on jaettu yhdeksään sessioon eri teemojen mukaisesti. Teemoissa käsitellään muun muassa tuonpuoleisuutta, valtaa, kuolemanrituaaleja mediassa ja internetissä, kuolevaa osana yhteisöä, lapsen kuolemaa, itsemurhaa ja eutanasiaa, sekä surua ja surutyötä.

Aikataulu lyhyesti:

Torstai 12.5.

Klo: 10 – 12

Seminaarin avaus / Öppning av seminariet

Keynote 1, sali 135, Professori Sami Pihlström, FT, johtaja, Helsingin yliopiston tutkijakollegium: Mitä filosofinen tanatologia on?

Klo: 13 – 14.30.

I. Sessio, sali 309: Rajanylityksiä / Över gränsen (Pj. Kaarina Koski, FT, tutkija, Helsingin yliopisto)
II. Sessio, sali 404: Kuolemanrituaalit ja valta / Dödsritualerna och makten (Pj. Marja Vuorinen, VTT, tutkija, Helsingin yliopisto)

Klo: 14.45 – 16.30.

III. Sessio, sali 309: Kuoleman dokumentointi ja representaatio / Dokumentering av döden och dödens representationer (Pj. Jari Sedergren, VTT, Elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti)
IV. Sessio, sali 404: Kuolemanrituaalit: uudet mediat /Dödsritualer: Nya medier (Pj. Ilona Kemppainen, VTT, talous- ja sosiaalihistoria, Helsingin yliopisto)

Klo: 16.30 – 18

Keynote 2, sali 135, Syöpätautien dosentti, päätoimittaja, psykoterapeutti Päivi Hietanen, Suomen Lääkäriliitto: Toivo kuolevan potilaan kohtaamisessa.

Perjantai 13.5.

Klo: 9-10.30.

V. Sessio, sali 309: Kuolema ja yhteisön jäsenyys/ Döden och gemenskapen (Pj. Ulla-Maija Peltonen, FT, dosentti, arkistonjohtaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
VI. Sessio, sali 404: Lapsen kuolema/ Ett barns död (Pj. Marja-Liisa Honkasalo, FT, lääketieteellisen antropologian professori, Linköpingin yliopisto)

Klo 10.45-12.15.

VII. Sessio, sali 309: Kuolema identiteettinä/Döden som identitet (Pj. Outi Fingerroos, FT, etnologian dosentti, Jyväskylän yliopisto)
VIII. Sessio, sali 404: Tahto kuolla/ Att vilja dö (Pj. Ilona Kemppainen, VTT, talous- ja sosiaalihistoria, Helsingin yliopisto)

Klo: 13.15.-14.45.

IX. Sessio, sali 505: Kuolema koulussa/Döden i skolan (Pj. Johanna Sumiala, FT, dosentti, Helsingin yliopisto)

Klo: 15 – 17:

Keynote 3, sali 505, Professori Douglas Davies, Department of Theology and Religion, University of Durham: Natural Burial and Cultural Emotions

Seuran perustamiskirja on nyt allekirjoitettu! Sampanjapullot eivät poksahdelleet, mutta maaliskuinen aurinko sen sijaan helli meitä tuon historiallisen Vanhan Kuppilan ikkunoista, kun jokainen kirjoitti nimensä perustamiskirjaan. Paikalle tuli kaiken kaikkiaan kuusi henkilöä, joista seuran ensimmäinen hallitus vuodelle 2011-2012 on nyt myös muodostettu.

Seuran hallitus koostuu seuraavista henkilöistä:

Puheenjohtaja: Ilona Kemppainen, VTT

Varapuheenjohtaja: Marja-Liisa Honkasalo, FT

Sihteeri: Anna Haverinen, FM

Taloudenhoitaja: Kirsi Kanerva, FM

Hallituksen muut jäsenet:
Raili Gothoni, TT
Kaarina Koski, FT
Rosa Rantanen, VtK (4/2011 alkaen VTM)

Seuran toukokuiseen seminaariin Kuolema ja identiteetti on enää vain puolitoista kuukautta aikaa. Virallinen ohjelma julkistetaan ensi viikolla, joten näemme toukokuussa!