Kysymys on laaja ja siihen vastaamista on yritetty useiden tuhatsivuisten teosten verran. Klassikko aiheesta on tietenkin Philippe Arièsin L’homme devant la mort (1975), englanniksi The Hour of Our Death. Michel Vovellen vastaava järkäle on La mort et l’Occident: De 1300 à nos jours (1983). Arthur E. Imhof ei ole yhtä tunnettu länsimaisen kuoleman selittäjä, mutta hänen teoksensa Ars Moriendi (1991) on sekin suositeltava.
Arièsista on sanottu, että hän on jo pikemminkin tieteenalan historiaa kuin suositeltava lähde esimerkiksi opinnäytteisiin; aikansa kutakin, pätee myös muihin suuriin selitysteoksiin. Uudempi tutkimus vain pyrkii keskittymään lyhyempiin aikakausiin ja pienempiin kokonaisuuksiin.
Oman maamme historiasta luettavaksi voi antaa Suomalaisen kuoleman historian vuodelta 2019. Se on ainakin tuore, ja auttaa alkuun suomalaisen kuoleman monien puolien pohdinnassa.
Ilona Pajari
Saimme Tieteiden yössä 16.1. kysymyksiä, joihin vastaamme tällä sivulla.