comment 0

SKTS:n 19.10.2020 syysseminaarin ”Kuoleman ekologia” tallenne

https://drive.google.com/file/d/1nAoeMgsfeBBuU3iOcDcB1aZA2sORRuVy/view?usp=sharing

Seminaarin esitelmät ja alkamiskohdat:

Gradupalkinnon voittajan Jenni Pesolan puhe (4:12)
Panu Pihkala: Ympäristöasiat ja kuolema (21:50)
Sari Hokkanen: Uurnan toiseksi viimeinen matka (1:07:40)

comment 0

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran gradukilpailun 2020 voittaja on Jenni Pesola!

19.10.2020 järjestetyssä SKTS:n syysseminaarissa palkittiin gradukilpailun voittaja Jenni Pesola!

Seminaarissa SKTS:n pj Ilona Pajari perusteli voittajagradun valintaa seuraavasti:

”Jenni Pesolan sosiaalityön alan maisterintutkielma ”Kuolema gerontologisessa sosiaalityössä” tuo hyvin esille sen, mistä kuolemantutkimuksessa on ja voisi olla kyse. Pesola käsittelee gradussaan ikääntyvien ihmisten parissa toimivien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia kuolemasta asiakastyössä. Lisäksi hän tarkastelee sitä, millaisena sosiaalityöntekijät kokevat omat valmiutensa kohdata kuoleman teemoja työssään. Pesola nostaa esille mielenkiintoisen termin, kuolemakompetenssin, jonka voidaan käsittää sisältävän erilaiset kuoleman kohtaamisen ulottuvuudet.

Seuran hallitus pitää Pesolan työtä onnistuneena ja tutkimuksellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Edukseen muista töistä sen erotti ajankohtainen, vähän tutkittu aihe, jolla on annettavaa tulevaisuuden haasteissa. Eettinen osuus on hyvin toteutettu, samoin teorian kuljettaminen kautta tutkimuksen.”

Onnittelemme Jenni Pesolaa kilpailun voitosta!

Tutkielma on luettavissa myös netissä:
https://helda.helsinki.fi/…/Pesola_Jenni_Maisterintutkielma…

Lisäksi seura ojensi kunniakirjat kolmelle muulle onnistuneen opinnäytteen tekijälle: Terhi Hölsälle, Lauri Moilaselle ja Marjaana Hulkolle. Hölsän aiheena oli aikuisen sisaruksen suru, Moilasella menneiden vuosisatojen niin sanotut suisidaalimurhat ja Hulkolla nuorten ihmisten käsitykset itsemurhasta.

Onnittelut kaikille kunniakirjan saajille! Kaikki kolme tutkielmaa ovat luettavissa netissä.

Terhi Hölsän tutkielma:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316626

Lauri Moilasen tutkielma:
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201911213126

Marjaana Hulkon tutkielma:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/317480

comment 0

SKTS:n syksyn 2020 kuukausiesitelmät

Syyskuusta alkaen SKTS järjestää kuukausittain kaikille avoimen tapahtuman Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.

Syksyllä pyrimme organisoimaan myös etäyhteyden kaikkiin tapahtumiimme. Tiedotamme etäyhteydestä tarkemmin esitelmien lähestyessä. Yleisömäärä on Tieteiden talon saleissa rajattu niin, että turvavälit on mahdollista pitää.

Kuukausiesitelmät esittelevät kuolemantutkimusta eri näkökulmista tutkijoiden sekä asiantuntijoiden pitämien tunnin pituisten puheenvuorojen avulla. Tarkemmat kellonajat ja luentosalit ilmoitetaan myöhemmin!

Syyskuun 21. päivä klo 18-19 (sali 404) arkeologi ja luututkija Kati Salo luennoi otsikolla: ”Suomalaisten terveys 1000-1700-luvuilla luututkimusten perusteella.” Seuran Facebook-sivuilla voit seurata esitystä live-lähetyksen kautta!

Lokakuun 19. päivä klo 17-20 (sali 104) aiheena on kuoleman ekologia.

Monitieteellisestä ympäristöahdistus-tutkimuksesta tunnettu tutkija ja kirjailija Panu Pihkala tarkastelee esitelmässään lyhyesti neljää teemaa:
1) kuolinkäytäntöjen ympäristöystävällisyyteen liittyvä kiinnostus
2) ”vihreän hautauksen” liikkeet ja motiivit
3) ympäristösuru ja kuolema
4) ympäristöahdistuksen ja kuolema-ahdistuksen suhde

Pihkala on käsitellyt kuoleman ja ympäristöahdistuksen suhdetta esimerkiksi tietokirjoissaan Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) sekä Mieli maassa? Ympäristötunteet (2019).

Toisena puhujana seminaarissa on Maunulan uurnalehdossa työskentelevä ylipuutarhuri Sari Hokkanen otsikolla ”Uurnan viimeinen matka.”

Seminaarissa julkistetaan myös SKTS:n järjestämän gradukilpailun voittaja ja kunniamainintojen saajat! Kilpailuun lähetettiin 18 gradua ja haluamme kiittää kaikkia osallistujia!

Seminaarista järjestetään etäyhteys Zoomin välityksellä. Luentojen aikana katsojat voivat Zoomissa esittää kysymyksiä luennoitsijoille.  Myös paikan päälle voi saapua seuraamaan tilaisuutta.

Osallistumislinkki:

https://zoom.us/j/95770312642…

Meeting ID: 957 7031 2642
Passcode: 807906

HUOM! Zoomissa tapahtumaa voi seurata max. 100 osallistujaa. Zoomia voi käyttää selaimen kautta, joten erillistä sovellusta ei ole välttämätöntä ladata. Zoom ei toimi Firefoxin selaimessa!

Marraskuun 16. päivä FT, dosentti Outi Hakola Helsingin yliopistosta luennoi otsikolla: ”Saako kuolemaa näyttää? Saattohoidosta kertovien dokumenttien suhde kuoleviin ihmisiin.”

Saattohoidosta kertovat dokumenttielokuvat ovat yleistyneet 2000-luvulla. Dokumenttien suhtautuminen kuoleviin ihmisiin ja kuolemaan ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Joissain dokumenttielokuvissa vältetään kuoleman näyttämistä ja keskitytään niihin merkityksiin, joita ihmiset kuolemalle antavat. Vastaavasti toisissa elokuvissa halutaan tuoda esille myös kuoleman fyysisiä puolia ja vieraillaan ihmisten kuolinvuoteilla. Tässä esitelmässä analysoin näiden eri lähestymistapojen taustoja ja seurauksia pohjautuen sekä dokumenttielokuviin että näiden elokuvien tekijähaastatteluihin.

Tervetuloa SKTS:n tilaisuuksiin!

comment 0

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran gradupalkinto

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry. myöntää palkinnon ansiokkaalle kuolemantutkimukseen liittyvälle pro gradu -tasoiselle opinnäytteelle. Kilpailutöiden tulee olla valmistuneita 1.9.2019-31.8.2020 välisenä aikana. Opinnäytteen voi ilmoittaa kilpailuun joko opiskelija itse tai työn ohjaaja opiskelijan luvalla.

Osallistu kilpailuun lähettämällä opinnäyte PDF-muodossa 31.8.2020 mennessä osoitteeseen elisa.morgan(at)helsinki.fi​. Kirjoita viestin otsikoksi ”Gradupalkinto” ja liitä mukaan ehdokkaan yhteystiedot.

Palkinnolla haluamme antaa tunnustusta nuorelle tutkijalle ja kannustaa jatkamaan kuolemantutkimuksen parissa. Gradupalkinto on suuruudeltaan 500 euroa. Jos tekijöitä on useampi, jaetaan palkintosumma tekijöiden kesken. Palkinnon saaja tai saajat julkistetaan SKTSn syysseminaarissa 19.10.2020.

Päätöksen palkinnon saajasta tekee SKTSn hallitus yhdessä hallituksen valitseman arviointiryhmän kanssa.

Opinnäytteen alaa tai arvosanaa ei ole rajattu. Kuolemantutkimus on monitieteistä ja kuolema voi olla opinnäytteen aiheena monella tavalla. Oman tieteenalansa näkökulmasta keskinkertainen opinnäyte voi olla kuolemantutkimuksen näkökulmasta ansiokas.

Toivomme runsaasti mielenkiintoisia opinnäytetöitä mukaan kilpailuun!

comment 0

Kysy kuolemantutkijalta: Kuinka paljon saa sakkoja, jos sirottelee tuhkat ei-sallittuun paikkaan? Ja kuinka paljon tuhkan sirottelu saastuttaa eli onko esim. moottoritielle sirottelu ympäristöteko?

Vastaan tähän historiantutkijana, en juristina tai poliisina.

Vainajan tuhkaa koskee hautarauha siinä missä ruumistakin, ja hautarauhan rikkominen on rikoslain 17 luvun 12 pykälän mukainen rikos. Luvassa on sakkoja tai vankeutta korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Tuhkan käsittelystä tuskin määrätään ankarimman mukaan, enkä ole kyennyt löytämään tapauksia, joissa tuhkan käsittely olisi päätynyt oikeuteen asti. Saattaa niitäkin toki olla.

Tuhka tulee sirotella ennalta krematoriolle ilmoitettuun paikkaan, ja jos tämä tapahtuu muualla kuin hautausmaalla, paikan tulee olla ennalta ilmoitettu hautapaikaksi hautaustoimilain mukaan. Sallittu paikka voi olla myös erityinen tarkoitukseen osoitettu tuhkansirottelupaikka vaikkapa vesistössä.

Oleellista on siis se, että jokaisen vainajan jäännösten sijaintipaikka tiedetään etukäteen ja jälkikäteen. Miten tämä erilaisissa tapauksissa dokumentoidaan, jos hautapaikaksi on ilmoitettu vaikkapa perikunnan omistama maa-alue, on toinen juttu. Ja onko kaikki vainajan tuhka samassa paikassa, kuten hautaustoimilain 19 pykälä edellyttää, sitä on vaikea todentaa. Viranomaiset eivät valvo tuhkan kuljetusta eivätkä hautaamista. Krematioriolla on velvollisuus olla luovuttamatta tuhkaa, jos on syytä olettaa että sitä käsiteltäisiin epäasiallisesti. Lainsäätäjä ei anna esimerkkejä epäilyttävistä piirteistä.

Tuhkan sirottelu moottoritielle mennee tuon hautarauhaa koskevan rikoslain pykälän alueelle, sillä moottoritietä ei voi kuvitella sallituksi hautapaikaksi. Ympäristörikoksena yksittäisen tuhkauksen tuhka on vähäinen, ongelmana on pikemminkin jos tuhkia sirotellaan todella paljon yhteen paikkaan. Ihmisessä on kun raskasmetalleja ja muita aineita kuoltuaankin.

Ilona Pajari

Saimme Tieteiden yössä 16.1. kysymyksiä, joihin vastaamme tällä sivulla.

comment 0

Kysy kuolemantutkijalta: Miten kuolema on muuttunut historian aikana?

Kysymys on laaja ja siihen vastaamista on yritetty useiden tuhatsivuisten teosten verran. Klassikko aiheesta on tietenkin Philippe Arièsin L’homme devant la mort (1975), englanniksi The Hour of Our Death. Michel Vovellen vastaava järkäle on La mort et l’Occident: De 1300 à nos jours (1983). Arthur E. Imhof ei ole yhtä tunnettu länsimaisen kuoleman selittäjä, mutta hänen teoksensa Ars Moriendi (1991) on sekin suositeltava.

Arièsista on sanottu, että hän on jo pikemminkin tieteenalan historiaa kuin suositeltava lähde esimerkiksi opinnäytteisiin; aikansa kutakin, pätee myös muihin suuriin selitysteoksiin. Uudempi tutkimus vain pyrkii keskittymään lyhyempiin aikakausiin ja pienempiin kokonaisuuksiin.

Oman maamme historiasta luettavaksi voi antaa Suomalaisen kuoleman historian vuodelta 2019. Se on ainakin tuore, ja auttaa alkuun suomalaisen kuoleman monien puolien pohdinnassa.

Ilona Pajari

Saimme Tieteiden yössä 16.1. kysymyksiä, joihin vastaamme tällä sivulla.