comment 0

Marttyyri mestauslavalla

Kirsi Kanerva

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran kevät 2018 käynnistyi maanantaina 15.1. esitelmän merkeissä. Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori FT, dosentti Anu Lahtinen käsitteli esitelmässään vuonna 1599 Turussa tapahtunutta Johan Flemingin teloitusta ja sen suhdetta saman aikakauden ajatuksiin kuolemisen taidosta.

Myöhäiskeskiaikaisen kuolemisen taidon (ars moriendi) valossa nuoren Johan Flemingin kuolema ei ollut ideaalitapaus. Hyvän kuoleman tunnusmerkeiksi nähtiin yleensä se, että henkilö kuoli hyvin valmistautuneena ja läheistensä ympäröimänä. Teloittaminen oli yleensä rangaistus rikoksesta, ja vaikka Johan Flemingin saaman rangaistuksen oikeudenmukaisuus voitiin kyseenalaistaa – Kaarle-herttua tuomitsi kuolemaan serkkunsa pojan, sukulaisensa, joka nuoresta iästään johtuen ei ollut vielä mikään merkittävä poliittinen toimija – kuolintavan ei kenties oletettu antavan parhaita edellytyksiä hyvään kuolemaan.

Lahtinen toi kuitenkin esitelmässään esille, miten Johan Fleming ei alistunut Kaarle-herttuan vallankäytölle. Kaarle-herttua teki hänestä ja muista Turussa sekä Viipurissa teloitetuista miehistä esimerkkejä, joiden tavoitteena oli vahvistaa hänen omaa valtaansa ja heikentää kuningas Sigismundin kannattajien puolta. Johan Fleming kuitenkin mahdollisti omalla toiminnallaan sen, että hänen kuolemansa voitiin nähdä hyväksi kuolemaksi. Aikalaiskuvausten mukaan hän ensin armoa turhaan anottuaan hyväksyi kohtalonsa, valmistautui iäisyyteen huolehtimalla sielunsa tilansa ja hoiti kuntoon myös kaikki maalliset asiat, jotka edesauttoivat hänen kunniallista kuolemaansa. Teloituspaikalle käveli iloinen nuorimies, joka oli valmis astumaan tuonpuoleiseen.

Aikalaisten näkemyksen mukaan Johan Flemingissä oli epäilemättä marttyyriainesta. Myöhemmin Kaarle-herttua selitti tekoaan vetoamalla siihen, mitä Flemingien suvun viimeisestä miespuolisesta jäsenestä olisi tullut, jos hän olisi saanut elää. Jonkinlaisena myönnytyksenä Johan Flemingille sallittiin kuitenkin hautaus kirkkomaahan heti kuolemantuomiota seuranneena päivänä, mikä ei ollut teloitetuille yleinen hautaustapa. Viipurissa surmatut kokivat karumman kohtalon, kun heidän ruumiinsa jätettiin näytteille, varoitukseksi muille.

Kiintoisa yksityiskohta elävä kuollut -ilmiötä tutkineelle oli erityisesti se, että tarinan mukaan näiden Viipurissa teloitettujen miesten irti leikatut päät lauloivat Martti Lutherin sanoittamaa virttä ”Jumala ompi linnamme”. Havainto herätti heti kysymyksen siitä, onko tällä kertomusmotiivilla kenties jotain yhteistä muutama vuosisata aiemmin islantilaisessa saagakirjallisuudessa esiintyvän Klaufin kanssa – Klaufi joutui murhatuksi, minkä jälkeen hänestä tuli elävä kuollut. Edesmenneenä hän kulki ympäriinsä kanniskellen irti iskettyä päätään, joka lausui runoja , kunnes sukulaismiehet kostivat hänen kuolemansa. Käsitykset, joiden mukaan kuoleman takaa palasivat ne, joilla oli siihen joku syy, on tunnettu monissa kulttuureissa historian saatossa, mutta herää kysymys, ovatko pohjolan vainajat kenties olleet kertomuksissa hanakampia avaamaan suunsa etenkin silloin, kun ovat kokeneet tulleensa vääryydellä surmatuiksi.

Lisää Johan Flemingistä ja hänen kohtalostaan – esimerkiksi pyövelin miekasta, jota on väitetty käytetyn Johan Flemingin teloituksessa – sekä myöhäiskeskiajan kuolemisen taidosta ja lisätietoja siihen liittyvistä aiemmista ja tulevista julkaisuista löytyy myös Anu Lahtisen blogissa.

***

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry:n seuraava esitelmätilaisuus järjestetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) helmikuun 19. päivä. Tällöin puhumassa on VTT, dosentti Ilona Pajari otsikolla ” Kuolemakriisit ja hautausmaan multa ”.

Mainokset
comment 0

SKTS:n kuukausiesitelmät, kevät 2018

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry:n kuukausiesitelmät jatkuvat keväällä 2018. Esitelmät pidetään joka kuukauden kolmantena maanantaina Tieteiden talolla Helsingissä, Kirkkokatu 6, esitelmän kohdalla mainitussa salissa.

15.1.2018  Klo 18:00 / Sali 404: Marttyyri mestauslavalla: Nuoren Flemingin teloitus ja kuolemisen taito 1500-luvun Pohjolassa / FT, prof. Anu Lahtinen

19.2.2018  Klo 18:00 / Sali 309: Kuolemakriisit ja hautausmaan multa / VTT, dosentti Ilona Pajari

19.3.2018  Klo 18:00 / Sali 309: Itsemurhan varhaista historiaa Suomessa ja Ruotsissa / FT Riikka Miettinen

16.4.2018  Klo 18:00 / Sali 309: Kuolema osana papin työtä / Rovasti Matti J. Kuronen

21.5.2018  Klo 18:00 / Sali 309: Lasten kuolemankäsityksistä / TM Karoliina Käpylehto

comment 0

Kuolema ja musiikki -seminaarin terveisiä

SKTS:n syysseminaari: Kuolema ja musiikki 30.10.2017 Tieteiden talossa

Musiikki käy tunteisiin ja luo yhteyksiä ihmisten ja asioiden välille silloinkin, kun sanat loppuvat. SKTS:n syysseminaarissa kuulimme kolme mielenkiintoista esitelmää siitä, miten musiikkia käytetään kuoleman yhteydessä.

FT  Henna-Riikka Peltolan esitys valotti kuoleman ja musiikin suhdetta yleisemmin. Huolimatta siitä, että arvelemme tietävämme, millaista surullinen musiikki on, ja että suru on yleismaailmallinen tunne kuoleman yhteydessä, Peltolan musiikkinäytteistä kävi selväksi, ettemme voi aina tietää, millainen musiikki tulkitsee kuolemaa ja surua eri kulttuureissa. Jo amerikkalaisten hautajaisten reippaat rockbiisit tuntuvat suomalaisista usein oudoilta. Musiikki voi kuolemantapauksen yhteydessä niin lohduttaa kuin ahdistaakin. Peltolan väitöskirjaan voit tutusta täältä.

FM Marjaana Alakärppä-Ilomäki kertoi kokemuksistaan työssä Pirkanmaan saattohoitokodissa ja omaisensa menettäneiden sururyhmien vetäjänä. Musiikilla voidaan kuvata ja käsitellä tunteita myös vertaisryhmässä. Musiikin avulla tunteet  elävöityvät, muuttuvat ja purkautuvat. Tunteet ovat usein sanojen ulottumattomissa, joten musiikin avulla niitä voidaan käsitellä syvemmin. Alakärppä-Ilomäen tutkimus löytyy täältä.

grundsten

MuT Anne-Marie Grundstén on väitellyt luterilaisten hautajaisten musiikkivalinnoista. Niissä tapahtuu koko ajan muutosta, ja Grundstén arvelikin esimerkiksi rippikoulujen musiikkivalikoiman vaikuttavan musiikkitoivomuksiin. Kysymys populaarimusiikista kirkoissa on koko ajan olemassa; kyseessä on kirkossa pidettävä uskonnollinen tilaisuus ja itse kunkin kanttorin kyvyt vaihtelevat, joten tiettyjä rajoituksia esiintyy. Kuitenkaan hautajaisten ei pidä olla ”virsikasvatustilaisuus”, vaan omaisten toivomuksiin pyritään vastaamaan. Grundsténin työ on täällä.

Yleisöä oli paikalla nelisenkymmentä henkeä. Kiitos kaikille, jotka osallistuivat tilaisuuteemme koleana lokakuisena maanantai-iltana! Vielä muistutus kuukausiesitelmistä, ne jatkuvat 20.11. jolloin TtT Mirja Sisko Anttonen puhuu aiheesta ”Onko elämässä ja kuolemassa jotain yhteistä?” Tieteiden talon salissa 309 klo 18.00. Tervetuloa!

comment 0

SKTS:n syysseminaari 30.10.2017 Tieteiden talolla: Kuolema ja musiikki

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry:n toinen vuosittainen kaikille avoin syysseminaari. Tällä kertaa aiheena on kuolema ja musiikki. Tapaamme Tieteiden talossa salissa 104 lokakuun viimeisenä maanantaina!

Ohjelma:

17:00-17:05 Tilaisuuden avaus. Ilona Pajari, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran varapuheenjohtaja

17:05-17:50 Surumusiikin kokemisen kulttuuriset kytkökset. Henna-Riikka Peltola, FT, Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen opettaja

17:50-18:35 Laulu soi muistossa: Musiikki kuoleman ja surun lähellä. Marjaana Alakärppä-Ilomäki, FM, musiikkiterapeutti

18:35-19:20 Musiikkivalinnat hautaustoimituksissa. Anne-Marie Grundstén, MuT, Porin Teljän seurakunnan kanttori

19:20-19:30 Loppusanat. Ilona Pajari, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran varapuheenjohtaja

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

TERVETULOA!

comment 0

SKTS:n kuukausiesitelmät starttaavat 18.9.2017

Syyskuusta alkaen SKTS järjestää kuukausittain kaikille avoimen tapahtuman Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.

Kuukausiesitelmät esittelevät kuolemantutkimusta eri näkökulmista tutkijoiden sekä asiantuntijoiden pitämien tunnin pituisten puheenvuorojen avulla. Esitelmien sarjan aloittaa FM Martin Söderström aiheesta Kemiallisten aseiden historia ja nykyisyys.

Lokakuussa esitelmän korvaa SKTS:n Kuolema ja musiikki – aiheinen syysseminaari, joka järjestetään 30.10.2017. Seminaarin vahvistettu ohjelma julkaistaan lähiaikoina.

Marraskuun 20. päivä TtT Mirja Sisko Anttonen pohtii kuukausiesitelmässään kysymystä ”Onko elämässä ja kuolemassa jotain yhteistä?” Syksyn kuukausiesitelmien sarjan päättää TtT Anja Terkamo-Moisio puheenvuorollaan eutanasiasta.

Syksyn ohjelma näyttää siis kokonaisuudessaan tältä:

18.9.2017 Klo 18:00 / Sali 104: Kemiallisten aseiden historia ja nykyisyys. FM Martin Söderström.

30.10.2017 Klo 17:00–19:30 / Sali 104: Kuolema ja musiikki. SKTS:n syysseminaari

20.11.2017 Klo 18:00 / Sali 309: Onko elämässä ja kuolemassa jotain yhteistä? TtT Mirja Sisko Anttonen

18.12.2017 Klo 18:00 / Sali 505: Eutanasia. TtT Anja Terkamo-Moisio

Tervetuloa SKTS:n tilaisuuksiin!

comment 0

CALL FOR ABSTRACTS SURUKONFERENSSI 2018

Voit esitellä kuolemaan ja suruun liittyvää tutkimustasi tai kehittämistyötäsi / projektiasi / hyviä toimintakäytänteitä Surukonferenssissa 2018 suullisena esityksenä tai posterina.

Ohjeet tiivistelmän tekoon:

Tiivistelmälomake on julkaistu oheisessa linkissä. Tiivistelmä kirjoitetaan ykkösrivivälillä ja siinä tulee olla enintään 300 sanaa. Tiivistelmästä tulee ilmetä tutkimuksen tai kehittämistyön / projektin / hyvien toimintakäytänteiden tausta, tarkoitus ja tutkimustehtävä, aineisto ja menetelmät, keskeiset tulokset sekä johtopäätökset.

Täytä tiivistelmälomake ohjeiden mukaisesti ja tallenna se esityksen nimellä (tai sen alulla). Lähetä tiivistelmä viimeistään 16.10.2017 mennessä sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen surut@surut.fi

Tieto tiivistelmien hyväksymisestä lähetetään 31.10.2017 mennessä. Tiivistelmistä koottava abstraktikirja jaetaan konferenssin osallistujille.

comment 0

Katsaus tulevaan syksyyn

Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran syksyyn sisältyy paljon suunnitelmia sekä tapahtumia, joiden avulla pyrimme edistämään suomalaista kuolemantutkimusta sekä tekemään sitä tunnetuksi.

Syyskuussa SKTS käynnistää tieteellisten kuukausiesitelmien sarjan Helsingissä, Tieteiden talolla. Näissä kaikille avoimissa tilaisuuksissa eri tutkijat esittelevät kuolemaan liittyvää tutkimusta tunnin pituisten esitelmien avulla.  Ensimmäisessä tilaisuudessa 18.9.2017 aiheena ovat kemialliset aseet, joista puhuu Martin Söderström (FM, Verifin). Marraskuussa TtT Mirja Sisko Anttonen Terhokodista tulee pitämään esitelmän kysymyksestä ”Onko elämässä ja kuolemassa jotain yhteistä?”

SKTS:n tämänvuotinen syysseminaari järjestetään 30.10.2017 klo 17-20 teemalla Kuolema & Musiikki. Paikkana on Tieteiden Talo, Sali 104. Seminaarissa kuullaan kolme mielenkiintoista puheenvuoroa, joissa musiikki yhdistyy suruun, kuolemaan sekä hautaustoimitukseen. Tilaisuus on maksuton sekä tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, joten laittakaa päivämäärä jo muistiin. Tarkempaa tietoa syyseminaarin ohjelmasta saatte lähipäivien aikana seuran Facebook-sivun kautta.

Oman toiminnan lisäksi SKTS on mukana järjestämässä vuoden 2018 Surukonferenssia, joka järjestetään Tampereella 19.-20.4.2018. Ensi vuoden konferenssi on järjestyksessään kymmenes, joten luvassa on tavallistakin mielenkiintoisempi tapahtuma, josta luonnollisesti tiedotamme enemmän syksyn edetessä.

Kuten huomaatte, seuralla on edessään mielenkiintoinen vuosi, josta ei tule tapahtumia puuttumaan. Suosittelenkin seuraamaan SKTS:ää Facebookissa, jotta saat ajankohtaisen tiedon tulevan syksyn tapahtumista sekä sisällöistä.

Anja Terkamo-Moisio

Puheenjohtaja